Kuntavaalit 2021
Miksi ehdokas 135?
Paikallislehdessä "sloganini" oli "Virkakieltä, kyntövakoja ja pilkkikuninkuutta". Osittain siinä on kieli poskessa viittaus paikalliseen kuuluisuutta niittäneeseen komediasarjaan, mutta myös osuva kuvaus minusta arjessa. Työni virkamiehenä on opettanut vuosien varrella kahlaamaan läpi suuriakin määriä virkakielellä tuotettua tekstiä, josta olennaisen löytäminen on joskus haastavaa. Päivätyön vastapainona teen kotitilani töitä, jossa on tullut vuosien varrella vastaan monenlaisia haasteita, konkreettisesti lehmien poikimisesta nykyiseen maatilan arkeen, jossa yrittäjyyteen yhdistyy yhtäältä suunnittelua ja toteutusta, mutta myös konkreettisia lapiohommia. Lopun osalta viitataankin erityisesti ympärivuotiseen kalastukseen.
Olen toiminut kunnan, sittemmin kaupungin luottamustehtävissä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulta, ensin lautakuntatyössä ja varavaltuutettuna, sittemmin kaupunginvaltuustossa. Paneudun käsiteltäviin asioihin huolella. Koen, että olen helposti lähestyttävissä, jos kaupunkilainen haluaa ajaa jotain asiaa avullani.
Luottamushenkilön tehtävä on yhtäältä perehtyä valmisteltuun aineistoon, mutta samalla myös uskaltaa kyseenalaistaa tehtyjä linjauksia ja esityksiä.
Vaaliteemat 2021
Kunta on olemassa asukkaitaan varten, vaikka joskus Kangasalan päätöksenteossa saattaakin välittyä päinvastainen viesti. Alla ne kolme pääteemaa, jotka nostan itse tärkeimmiksi tulevalla valtuustokaudella.
Tuleva soteuudistus puolestaan herättää vielä monia kysymyksiä erityisesti lähipalveluiden säilymisestä maakuntamallissa ja siitä, mikä on kohtuullinen etäisyys palveluihin esimerkiksi Pirkanmaan alueella. Sama huoli oli myös päättyvän vaalikauden aikana, eikä tilanteeseen ole tarjolla vielä Kangasalan osalta varmoja vastauksia. Kangasalan osalta mahdollisuus kaupungin alueella olevaan laajennettuun kaupunginsairaalan päivystykseen on ollut toiveissa jo vuosia, hyvä aloitus saatiin lasten päivystyksen siirryttyä muiden kuin tapaturmien osalta Acutaan vuoden 2020 alusta. Jos laajan remontin tarpeessa olevaan kaupunginsairaalaan ei päivystystä saada laajennettuna, olisi luontainen vaihtoehto päivystyksen siirtäminen Valkeakoskelta Acutaan, jälkimmäisen resurssien niin salliessa.
Mahdollisuuksien maaseudun ja taajamien kehittäminen tasapainossa
Kaupungin kehittämisen painopistealue on tulevalla vaalikaudella epäilemättä Lamminrahkassa. Alueen luontainen asiointisuunta ei kuitenkaan ole Kangasala, vaan Tampere. Tonttihaun ja työmatkaliikenteen näkökulmasta houkuttelevan sijainnin perusteella alue "myy itse itseään", visuaalisen ilmeen ollessa vahvasti samanhenkinen kuin Vuoreksessa. Lamminrahkaan jo toteutettavaksi päätettyjen investointien lisäksi tulee kuntataloudessa muistaa nykyiset n. 32000 kaupunkilaista ja heidän tarpeensa lähi-infrastruktuurin suhteen. Kangasalan alueella tärkeintä on turvata toimivat liikenneyhteydet eri asiointitaajamien välillä ja niistä pääväylille, sekä julkisen liikenteen yhteyksillä että yksityisautoilun tarve tunnistaen.
Oma tärkeä roolinsa kehitystarpeissa on palveluverkolla ja sen tulevaisuuden tarpeilla. Kaavoitus määrittää sen, mihin esimerkiksi mahdollisia uusia päivähoidon yksikköjä ja koulukiinteistöjä tarvitaan, mutta samalla käydään arvovalintoihin perustuvaa keskustelua siitä, minkä kokoinen kouluyksikkö on riittävä ja minkälaisia oppilasennusteet eri alueilla ovat. Liian monessa koulussa joudutaan samaan aikaan ottamaan aineopetusluokkia perusopetuskäyttöön. Erityisesti taajama-alueilla koulun laajennus on helposti jo valmiiksi riittämättömän kokoinen.
Mikä on sitten kohtuullinen asiointimatka Kangasalan kaltaisessa pirkanmaalaisessa kaupungissa? Kaikki kaupunkilaiset eivät asu linjan 40 varrella, jolloin palveluiden saatavuus vaatii enemmän omaa panostusta, mutta toisaalta myös sen hyväksymistä, että vaikka Kangasala on erinomaisella sijainnillaan haluttu asuinpaikka, on se silti maalaiskaupunki. Kunta on pinta-alaltaan laaja, aika ajoin jopa Päijänteeseen asti ulottuvaksi visioitu, eikä se varsinkaan se kehityslinja mahdollista kaikkien "paukkujen" laittamista Tampereen raja-alueella oleviin asuinalueisiin.
Mahdollisuuksien maaseutu on osa Kangasalan kaupunkistrategiaa, mutta on näkynyt heikonlaisesti päättyvällä vaalikaudella. Maaseutualueiden osayleiskaavat ovat olleet paikka paikoin kesken jo vuosikymmenen ajan, nyt niiden osalta on kuitenkin nähtävissä valoa tunnelin päässä, vaikkakin kaava-alueiden osalta palveluverkko on supistunut merkittävästi siitä ajasta, jolloin kaavoja alun perin tuotiin valtuuston aloitteesta käsittelyyn. Maaseudulla asuvan näkökulmasta maaseutu tuntuu aika ajoin kaupungin kehittämisessä päälle liimatulta kuvalta, josta konkretiaa on vaikea löytää muutoin kuin haluna säilyttää Suomi-Filmin aikaisia peltomaisemia koskemattomana.
Arjen järjestäminen yhteistyössä kuntalaisten kanssa
Kunnassa pitää olla avoimempi yhdistysten ja kuntalaisten halulle ja mahdollisuuksille huolehtia omasta arjestaan. Esimerkkinä lakkautetuksi suunniteltavat kunnan leikkikentät ja niitä ylläpitämään tarjoutuvat yhdistykset - mahdollisuuksia täytyy ainakin edes harkita, lakkautuspäätös ei voi olla ehdoton. Samalla annetaan kuntalaisille käytännön mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Kaikkia lähipalveluita ei voi kuitenkaan "sälyttää" kolmannen sektorin tai yksittäisten tahojen ylläpidon varaan - samalla tulee tarkastella sitä, missä lähimmät kuntapalvelut ovat ja ylläpitää mm. lähiliikuntapaikkoja siten, ettei kaupunkilaisten tarvitse ajaa kymmeniä kilometrejä voidakseen käyttää niitä. Esimerkiksi ns. pururadan ja Kirkkoharjun ulkokuntosalilaitteet ovat hyvä esimerkki palvelusta, jonka voisi ulottaa jonkinlaisessa laajuudessa myös muihin kaupunginosiin.
Ylin päättävä elin kunnassa on valtuusto
Kuntalaisdemokratialle on annettava arvo päätöksenteossa. Kaikesta ei voi eikä pidäkään järjestää kansanäänestystä, mutta muitakin kuntalaisvaikuttamisen keinoja on (esimerkiksi kuntalaisaloite) ja niitä pitää aktiivisesti myös käyttää.
Kaupungin luottamushenkilöihin voi ja tulee ottaa yhteyttä koko valtuustokauden ajan, jos toivoo jotain epäkohtaa tuotavaksi esille.
Vaalirahailmoitus
Ehdokkaan vaalirahailmoitus kuntavaaleissa 2021 (tilanne 20.5.21):
Tiedossa olevat kokonaiskustannukset: arviolta 300 €
-omaa rahoitusta: 200 € (kaksi mainosta Kangasalan Sanomissa)
-yksityishenkilöltä saatua rahoitusta: n. 115 €
Vielä auki oleva rahoituksen määrä:
-muilta saatua rahoitusta: tarkkaa summaa ei vielä tiedossa (MTK-Kangasalan maksama yhteisvaalimainos Kangasalan ehdokkaista)
-Kangasalan Keskustan maksamat vaalimainoskulut (esim. Kangasalan Sanomien yhteisilmoitus) eivät ole vielä tiedossa